Poikaset 4,5vko & kolmikon eläkekoti

Muutama päivä takaperin tuli jälleen kuvattua poikasia ja samalla nämä pääsivät ensimmäistä kertaa metsään vapaana juoksemaan. En vain ole saanut näitä kuvia käsiteltyä, mutta tänään (vapaapäivä) otin itseäni niskasta kiinni ja sain sen vihdoin aikaiseksi. Pian tulee tod. näk. jo uudempiakin kuvia, kasvavathan nuo niin äkkiä :) Kaikkien luonteet ovat ihania, ehkä Fööglerissä on havaittavissa pientä ujoutta mutta toisaalta se hakee ainakin ulkona vain minusta turvaa, joten kotiin jäävän päättäminen onkin todella hankalaa kaikkien ollessa ihmisläheisiä ja reippaita... Onneksi on vielä aikaa päättää!

Sigrid's Lilleri Lalleri

Sigrid's Spugle Spöögels

Sigrid's Föögleri Fiegans

Sigrid's Maglo Maggeri

Sitten oli muitakin uutisia, nimittäin meidän kolmen kopla eli Veera, Pöpö ja Vimpula muuttivat jo jonkin aikaa sitten eläkekotiin. Kanit ovat edelleen minun omistuksessani mutta majailevat vain toisaalla. :) Facebook-sivujemme seuraajat varmaan ovatkin jo tästä lukeneet. Kanit ovat kotiutuneet vallan mainiosti!

Alku ei uudessa kotikonnussa ollut kuitenkaan ihan niin ruusuinen, sillä Veera otti hatkat häkistä ja pari viikkoa sitä yritettiin saada kiinni, tuloksetta... Ensi alkuun kielsin kokonaan kanin jahtaamisen, se kuulemma siis piti majaa lautakasan alla ja kävi aina iltaisin, kun kukaan ei ollut pihalla, tervehtimässä Pöpöä ja Vimpulaa. Bongattiin Veera ainakin kerran heidän kanojenkin seasta hengailemasta. :D En kuitenkaan ollut turhan huolissani, sillä Veera pysyi hyvin pihapiirissä.

Eräänä päivänä kävinkin äitini luona kyläilemässä, teimme paljon pihahommia (jolloin askartelin kanien lelutkin) ja saimme kuin saimmekin Veeran kiinni. Pesin siitä kaikki mudat ja pölyt pois, laitoin sen tyytyväisenä häkkiin ja kaikki oli hyvin. Hetken ainakin! Pikkuveljeni totesi "hei nyt se karkas!" ja näimme Veeran pujahtavan häkin pienestä reiästä, josta emme kyllä olisi ikinä arvanneet sen mahtuvan... Kaikki päättyi kuitenkin hyvin, Veera on nyt saatu kiinni ja häkki tuunattu niin ettei sieltä pääse karkuun. Myöhemmin kesällä rakennamme sitten näille kunnollisen, paljon isomman viritelmän :)

Kanit viihtyvät siellä kuulemma hienosti ja tyytyväinen olen itsekin; onhan se niillekin mukavempaa asustaa maalla, saavat ison tilan elämiseen ja tuoretta ruokaa syötäväksi niin paljon kuin jaksavat. Asumuksena toimii siis nyt ison koiran kuljetusboksi yhdistettynä ison koiran näyttelyhäkkiin. Häkkiin virittelimme myös tason kaneille, joka on ollut kovassa käytössä.