Hyvää Juhannusta!

Minä täällä kirjoittelen hyvillä mielin, kesälomani alkoi tänään ja huomenna aamulla lähden viettämään Juhannusta festareille Nummirockiin. Ihanaa viettää loppuviikko isossa kaveriporukassa. Olen pakkaillut jo pari viikkoa tavaroita, nyt alkaa olemaan perhosia vatsassa kun tietää että kohta lähdetään jo.

Niin ikävää kuin onkin se, että Sami ei pääse mukaan kesätöiden takia, on tässä jotain hyvääkin. Omat pupuni Pete ja Luna pääsevät tutun ihmisen hoidettavaksi Porvooseen. Ulkoaitaus on tuttu, hoitaja on tuttu, paljon tuoretta ruohoa, voikukkaa, raikasta ilmaa... Voisiko parempaa Juhannusta kaneilleen toivoa?

Toissa viikonloppuna puput saivat tutustua tähän ulkoiluaitaukseen, jottei sitten olisi stressiä kun ovat hoidossa. Hyvin ne näyttivät siellä viihtyvän, tosin Luna oli tosi vihainen jos sitä meni moikkaamaan toisten kanien hajut käsissä... Se pääsi melkein puraisemaan mua, mutta onneksi omat refleksit oli kania nopeammat. Tietääpähän, että ruokkii ja paijaa sitten tuon kaksikon ennen toisia kaneja.

Tänään huomattiin kotona vähän ikävämpi yllätys myös, Peten silmä vuotaa. Ympärys on vähän turvonnut ja punertaa, muttei rähmi kohtuuttoman paljon. Putsasin sitä varovasti pumpulipuikolla ja apteekin suolaliuoksella. Hoito-ohjeiksi sama toimenpide muutamaan kertaan päivässä. Jos pahenee huomattavasti tai ei helpotu usean päivän putsailun jälkeen, niin on pakko sitten mennä eläinlääkäriin. Itse silmä ei punoittanut kuitenkaan mistään kohtaa, joten epäilen että siihen on vaan mennyt roska. Rähmäkin oli onneksi aika tasaisen haalean väristä, eikä valkoista ja/tai paksua. Pete on luotettavimmalla mahdollisella hoitajalla, joten en usko että minun tarvitsee siitä huolia ja saan nauttia festaritunnelmasta rauhassa. Tässä pari kuvaa ulkoaitauksesta, jossa kanit asustaa loppuviikon:

Olihan siellä muutakin ihailtavaa, kuin omien pupujen ilakointi ulkoaitauksesta. Kuten taisin luvata, laittelen tähän muutaman kuvan kaninpoikasista. Kuka niitä nyt voisi muka vastustaa! Seassa on myös emojen kuvia, ja pari kuvaa poikasten isästä, Haraldista. Mitä serkumpi, mitä herkumpi... Harald ja poikasten emät ovat siis serkuksia. Toivottavasti toinenkin emoista synnyttää ensi viikon alussa, tämä on nyt toinen astutuskerta ja kaikki meni niin kuin oppikirjoissa, joten kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla tiine. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Seuraavan kerran kirjoittelenkin jo toivottavasti iloisia uutisia pikkupupuista, sekä Peten ärtyneen silmän paranemisesta. Hyvää Juhannusta kaikille, juhlikaa maltillisesti ja muistakaa hemmotella myös pupujanne! :)