Kevään riemua ja poikasia tiedossa!

Kevät tekee tuloaan ja tämän pupulauman omistaja imee siitä itseensä uskomattomat määrät energiaa! Eilen kävin ulkoilemassa pikkupotilas Bapsun kanssa. Bapsu tutki paikkoja pikkuhiljaa, muutamat riemuloikatkin nähtiin kirmatessa jo tutkittua aluetta ees-taas. :)

Bapsu kävi tosiaan myös eläinlääkärillä maanantaina. Ihana Julia tarjoutui pupun siellä käyttämään, kun oma aikatauluni ei mitenkään päin meinannut riittää tuohon reissuun. Tutkittiin vaikka ja mitä. Papanoista ei ilmennyt mitään eikä virtsanäytteestä, ei sen liiemmin hampaistakaan. Sen sijaan vatsaa tunnusteltaessa tehtiin mielenkiintoinen löydös: koko vatsalaukku on pullollaan jonkinlaista taikinamaista massaa, todennäköisesti koostuu liki mistä tahansa, karvasta pellettimössöön. Tämä onkin estänyt ravintoaineiden imeytymisen kunnolla, enkä lainkaan sitä ihmettele! Tämän aiheuttaja puolestaan on hiukan pimennossa; todennäköisesti stressi nuorena luovutuksesta, pitkästä matkasta jne. ja siitä lähtenyt liikkeelle lumipalloefekti.

Nyt siispä reseptinä paljon heinää, liikuntaa, kuituista tuoretta, massuhierontaa, rakkautta sekä 10 päivän Ditrim-kuuri. Tänään jo hieroessa tuntui, että mahalaukun loppuosasta oli massaa hiukan poistunut; yläosa oli edelleen täynnä. Toivotaan parasta! Tässä vielä kunnon kuvapläjäys ja lopussa iloisia uutisia poikassuunitelmiin liittyen; mikäli tämä asia kiinnostaa niin luethan vielä alaspäin :)

Julialla ollessaan bapsu keksi leukamerkkauksen salat...

Nyt kuuluu jotain jännää! Rekka peruutti siis :D

Mustikanvarvut on namia

Hellyyttä pikkupotilaalle

Massuhierontaa myös

Poikassuunnitelmiin siis! Meikäläiseltä löytyy niin kovasti intoa nyt kasvattaa, muttei yhtään kania jolla tämä toteuttaa, joten kiinnostuin naaraan lainaamisesta. Kyselin parilta kasvattajalta ja heti tärppäsikin! Ajatuksena oli lähinnä uutta sukua, estehyppypuoli omasta uroksesta ja samalla kun uutta sukua saadaan, miksei hiukan ulkonäköäkin samaan pakettiin. Tiedossa on siis toivottavasti todella riemunkirjavaa sakkia! Ko. naaras on siis puhdas leijonanharjas, väriltään musta viittakuvio x-kirjava ss. :) Suvussa myös km japanilaista.

Pupu matkaa meille todella kaukaa, Taivalkoskelta saakka. Haemme sen siis sunnuntaina Janin kanssa Tampereelta. Ensin neitokainen saa rauhassa kotiutua meille ja teen sen kanssa tuttavuutta, sitten päätän kummalla uroksella sen astutan (Kaneli tai Keijo), lähinnä luonteeseen perustuen. Kaneli on todella innokas ja energinen, rohkea, touhukas kani. Toisaalta myös hiukan itsepäinen. Keijo puolestaan on todella ihana mussukka, rauhallinen ja rento joka ei turhia stressaa. Tässä vielä pari kuvaa tyttösestä, hän on kyllä aikamoinen, ihana karvakasa:

© Jenna Juntunen

© Jenna Juntunen

Klaukkala 22.2

Hieno, menestyksekäs päivä takana! Aloitin aamuni pakkaamalla viimeisetkin tavarat mukaan ja laittamalla puput bokseihin. Ihme ja kumma, kuitenkin hurjasta osallistujamäärästä huolimatta pysyimme hienosti aikataulussa parista takapakista huolimatta! :)

Päivän menestyjät olivat Kaneli ja Veera. Kaikki puput saivat hienoja palkintoja ja niitä tuli paljon, mutta erityistä kunniaa niittivät nämä aiemmin mainitut. Veera oli PPK3-sijalla huikealla 95 pisteellä, Kaneli puolestaan menestyi estepuolella saaden jo toisen klassauspisteensä keskivaikeasta mutkasta! Tästä suorituksesta laitan vielä videota erikseen. Olen pojasta hurjan ylpeä, nyt tuntuu että ehkä se vaikeaan pääseminen tänä vuonna olisi jopa ihan mahdollinen tavoite.

Kaikki kanini saivat Petistä oikein hyviä pisteitä, Puolukka ei ehkä niin mutta se onkin äitin lellikki kaikin muin tavoin. Keijo oli todella hyvä käsiteltävä kuten on aina ollutkin, Kaneli yllätti olemalla ilm. aika kohteliaasti sylissä, taitaa olla vieraskorea... Vimpulalla ja Veeralla on mahaa kertynyt omistajan pellettikäden livettyä hiukan suuremmaksi.. Nyt joutuvat pienoiselle laihdutuskuurille, jotta päästään kesäkuntoon!

Lisätään vielä, että alustavia suunnitelmia on tehty, toivottavasti meidän kanilaan saataisiin vielä ennen kesää yksi poikue. Tässä panostan enemmän uuteen sukuun ja ulkonäköön, riemunkirjavaa, karvaista sakkia tiedossa ja isänä toimii estepainotteinen uros. Lisää myöhemmin, sitten kun asiat varmistuvat. :)

Veera

Yleiskunto 28/30 hienossa kunnossa, hieman masua
Turkki 18,5/20 kiiltävä, hieman pölisee mutta palautuu
Korvat 5/5
Silmät 4,5/5 hieman rähmää
Hampaat 5/5 ok
Kynnet 5/5 leikatut
Tassut 5/5 puhtaat
Häntä 5/5 puhdas ja takuton
Käsiteltävyys 19/20 kiltti, hyvä käsitellä

95/100

© Veera Semi

Vimpula

Yleiskunto 26/30 hieman lihava, kaipaisi lihasta selkään
Turkki 19/20 palautuu hyvin, pölisee hieman
Korvat 5/5
Silmät 5/5 ok
Hampaat 5/5 ok
Kynnet 5/5 leikattu
Tassut 5/5 hieman värjäytyneet
Häntä 5/5
Käsiteltävyys 19/20 rento

94/100

© Katriona Aakkula

© Katriona Aakkula

Keijo

Yleiskunto 27/30 hieman luiseva
Turkki 18/20 kiiltävä, palautuu suht. hyvin
Korvat 5/5
Silmät 5/5 kirkkaat
Hampaat 5/5 ok
Kynnet 5/5 ok
Tassut 5/5 puhtaat
Häntä 5/5
Käsiteltävyys 19,5/20 rento, todella rauhallinen lötkö

94,5/100

© Katriona Aakkula

© Katriona Aakkula

Puolukka

Yleiskunto 27,5/30 hajurauhasissa likaa, hyvässä lihasmassassa. Hieman mahakas, kova selkä.
Turkki 17/20 karvanlähtöä, pölisee, palautuu osin
Korvat 5/5
Silmät 5/5
Hampaat 5/5
Kynnet 5/5
Tassut 5/5 puhtaat
Häntä 5/5 puhdas ja takuton
Käsiteltävyys 18/20 ei viihdy sylissä, pöydällä kiltisti

92,5/100

Kaneli

Yleiskunto 27/30 kaipaisi selän päälle lisää massaa
Turkki 19,5/20 todella hyvässä kunnossa
Korvat 5/5
Silmät 5/5
Hampaat 5/5 ok
Kynnet 5/5 leikattu
Tassut 5/5
Häntä 5/5 ok
Käsiteltävyys 18/20 rento

94,5/100

© Katriona Aakkula

Tässä vielä video Kanelin suorituksesta, videon kuvasi Henna Vihersaari:

Miina

Yleiskunto 28/30 hyvässä massassa, kivat etulihakset
Turkki 18/20 karvanlähtöä mutta palautuu
Korvat 5/5 puhtaat
Silmät 5/5
Hampaat 5/5
Kynnet 5/5 leikatut
Tassut 5/5 varsin puhtaat
Häntä 5/5 puhdas
Käsiteltävyys 18/20 jännittää

94/100

©  Katriona Aakkula

© Katriona Aakkula

Tein pettipuolelle myös palkinnoksi 6 kappaletta lahjakortteja, jotka oikeuttavat kuvaamiseen, kuvanmuokkaukseen, blogin ulkoasuun tms. Yhtä ihanaa tukkapupua kuvailinkin jo paikan päällä ja muokkailin kuvat tänään, tässä tulos:

Kaiken kaikkiaan siis vallan onnistunut, mukava, tapahtumarikas sekä menestyksekäs kisapäivä takana, näitä lisää! Seuraavat kisat taitavatkin olla Tampereella, katsotaan tulenko paikan päälle vaiko enkö.

Ilmeellä mennään :D Kiitokset Janille kuvasta :)

Ihan pihalla

Tänään käväisin pihalla Keijon, Pöpön ja Veeran kanssa. Jännitti hurjasti Veeran puolesta, että miten huononäköinen kanimamma reagoi, mutta yllätyksekseni se ei reagoinut juuri mitenkään. Aluksi oltiin toki hiukan hämmentyneen oloisia, mutta omistajan rauhoittava juttelu sai pienen pupun rohkaistumaan, ja erityisesti mussuttamaan loistavalla ruokahalulla sulaneen lumen alta paljastuneita herkkuja. Pöpön kanssa sujui ulkoilu aivan tavallisesti, näissä kahdessa huomaa kyllä selkeästi sen eron, että mitä näkökyky kanille merkitsee.

Keijo puolestaan kietoo minua päivä päivältä vain enemmän karvaisten pikku töppöstensä ympärille. Tämä pikkumies on ihan parin viikon sisällä saanut huimasti miehisiä muhkupiirteitä. Ihanat pulleat posket, pusuhuulet ja tähtisilmät. Lisäksi Keijo on varmasti kiltein kani joka minulla on koskaan ollut! Helppo käsitellä ja ei mene omia teitään ulkoillessa vapaana, vaan pysyy uskollisena lähellä. :) Tietenkin joku pieni kipakkuus sen luonteesta puuttuu, mutta kun koko kanila ei ole hernesäkkipupuja täynnä niin yksi rento kani ei haittaa ollenkaan.

Otin myös tehtäväkseni pestä minua pitkään vaivanneen valkoisen (ruskean) hihnan, on liki ällöttävää käyttää tuollaista oikein nuhjuista ja sottaista hihnaa pupujen kanssa :D Lisäilen loppuun vielä kuvat hihnasta ennen ja jälkeen käsittelyn a-la Siiri.

Keijo

Keijo nauttii silityksistä täysin rinnoin, ja tietää miten sitä kerjätään lisää!

Mamman muhkuposki

Vauhtiraitapaita

Kuikelo-Keijo

Mangusti-Keijo

Tätä söpöläistä tekis mieli vaan rutistaa ja pusuttaa :3

Pöpö

*Hauks*

*Häyks*

Veera

Sisko tekee perässä *häyks*

Hihna jälkeen

Hihna ennen

Loppuun vielä pohtimisen arvoinen kuva. Oma äitini on useat kerrat mankunut, että antaisin Veeran, Pöpön ja Vimpulan heille hoitoon pitkäaikaisesti. Olen kuitenkin aina kieltäytynyt. Miksi? Siksi, että tiedän ongelmat joita erityisesti Veeralla on huonon näkönsä vuoksi, ja toisekseen siksi, että periaatesyistä en ikinä tohtisi luopua vanhasta kanista. Omasta mielestäni vanha kani ansaitsee aina arvoisensa lopun omassa, tutussa kodissaan, ilman turhaa stressaamista. Tämän on vähin mitä voin rakkailleni tarjota.