maanantai 23. toukokuuta 2016

Haikara matkalla Porvooseen!

Iloisia uutisia Porvoosta; meidän lihakaniemoille on todennäköisesti syntymässä poikasia ihan hetkenä minä hyvänsä! :) Eiliset pelletit olivat jääneet osittain syömättä ja mikäli kanit tulivat tiineeksi jo 1. astutuskerrasta, on nyt 30. vrk tiineyttä menossa. En ole itse paikalla vahtimassa, mutta neuvoin antamaan kaneille kupin täyteen vettä ja ison kasan tuoretta ruohoa siltä varalta, että vedelle käy jotain.

Reilu viikko sitten tuolla kyläillessäni oli kaneilla jo isot mahat. Lihakanit ovat kuitenkin ruumiinrakenteiltaan sen verran erilaisia mihin olen tottunut, että en oikein saanut tunnusteltua kunnolla poikasia mahasta. Pesiä oli jo tällöin harjoiteltu hienosti; toiselle puolelle oli vaan viety heinät ja toiselle puolelle nypitty karvat. :D Harjoitus tekee mestarin ja tänään sainkin jo kuvat esimerkillisesti rakennetuista pesistä! Näyttäisi vieläpä karvojen värin perusteella, että nyt on kanit valinneet omat puolensa; ei ole siis enää suurta pelkoa siitä että synnyttäisivät samaan pesään. Peukut pystyyn, että saadaan monta hyvinvoivaa poikasta. :)

Hedwigin pesä

Hilman pesä

"Tööt!"
"Mammailu on rankkaa."
Välillä pitää tankata

Toivottavasti samalla reissulla olisi myös suotuisat säät; pääsisimme taas ulkoilemaan Peten ja Lunan kanssa. On todella kivaa päästää kanit vapaaksi juoksemaan isommalle alueelle. Vaikka meillä on kotona sisälläkin paljon tilaa, niin on se ulkona juokseminen silti ihan eri asia. Kaikki tuoksut, äänet, raikas ilma ja maa herkkuja pullollaan. Pienet pupujussit tulevat siitä aina niin iloiseksi, että omistajakaan ei malta odottaa turvallisia ulkoiluhetkiä pois viruksen ulottuvilta. Tässä kuvia Peten ensimmäisten vapaanaolokertojen rallituksista:



Näihin kuviin ja tunnelmiin! Ehkäpä ensi kerralla voin jo antaa iloisia uutisia pikkupupuista. Toivottavasti kaikki sujuisi hyvin. :)

tiistai 17. toukokuuta 2016

Sijaistekemistä ulkoilulle - tiipii kanille

Kaikki ovat varmaankin tietoisia RHD-epidemiasta, jonka takia pk-seudulla ei kaneja voi viedä ulos eikä niille voi kerätä tuoreruokaa ulkoota. Itse ainakin olin todella pettynyt, olisi ollut ihanaa viettää kesä niin, että kanitkin voivat nauttia siitä. Halusin hyvittää tämän kaneille jotenkin, ja antaa niille jotakin muuta tekemistä ulkoilun sijaan.

Onneksi poikaystäväni perhe asuu Porvoossa, siellä uskalsin laskea vielä kanit juoksemaan vapaana isolle, aidatulle takapihalle. Iloloikka lensi ja kun kaikki energia oli kulutettu, alkoi parhaiden tuoreiden etsintä koko pihan herkkukattauksen joukosta. Oli ihanaa nähdä kanit tyytyväisinä ja tutkimassa kaikkea uutta sekä jännittävää.

Halusin tuoda osan tästä ilosta meille kotiin ja teinkin niin; Porvoossa oli meille iso hakkuualue siivottavana ja napsin sieltä mukaan kaneille vähän tuliaisia. Pihalta tarttui mukaan myös isot kasat voikukkaa ja ruohoa.

"Tylsää!"
"Keksisitkö meille jotain tekemistä?"


Tiipii kanille - rakennusohje:

Tarvitset:

- 3-5 paksua keppiä (pituus vajaa 1m)
- rautalankaa tai muuta vahvaa narua
- kangasta

Asettele kepit lomittain nojaamaan toisiinsa, ja pujottele rautalankaa niiden yläosasta reilusti ees-taas. Narua kannattaa pyöritellä monesta eri kohdasta ja eri suunnista, jotta rungosta tulee tukeva. Kiristä narua pujotellessasi kunnolla, tässä voi olla myös toinen käsipari apuna hyödyksi.

Kun olet saanut rungon tukevaksi, asettele kangas tiipiin päälle. Jätä pieni rako yhteen väliin oviaukoksi. Jätä myös alareunasta ylimääräistä kangasta, jonka voit pujottaa tiipiin jalkojen alitse sisäpuolelle. Kääri ylimääräistä kangasta alareunassa jokaisen jalan ympärille ja pyörittele sitten vielä jalan kankaan ympärille rautalankaa. Rautalanka pitää kankaan jalkojen ympärillä paikallaan ja tukee lopulta koko telttaa. Yläreunaan jää kankaasta "häntä" jonka voit pujotella vielä oksien väliin ja vahvistaa langalla.

Valmista tuli! Nyt vain testaamaan:

"Salainen sisäänkäynti!"
"Minulleko?"
"Mitäs täältä löytyy"

Kaikesta tästä tutkimisesta ja jännityksestä tulee tietenkin nälkä. Eiväthän puoliksi kuivaneet, nahistuneet tuoreet ole sama asia kuin suoraan pihalta poimitut, mutta onpahan edes jotakin... Kanien henki menee kuitenkin etusijalle, en ikinä ottaisi sitä riskiä että omat rakkaani sairastuisivat. Hyvin näytti onneksi nämäkin maistuvan. :)

"Olisko herkkuja?"
"Nomnomnom"

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Lihakanit 2

Edellinen postaukseni herättikin aika paljon kysymyksiä, jatketaan niillä nyt tässä. :) Kommentteihin voi kysellä vielä lisää, jos joku jäi askarruttamaan. Edelleen muistutan, ettei tästä aiheesta kannata lukea, jos siitä tulee pahalle tuulelle.

Miltä kani maistuu?

Kani maistuu omasta mielestäni eniten kalkkunalta. Se on vaaleaa lihaa kuten kana, mutta rakenne on paljon jämäkämpi ja siksi enemmänkin kalkkunan kaltaista. Miedon makuista lihaa on helppo maustaa monipuolisesti, siinä yksi hyvä puoli. :)

Yleinen harhaluulo on se, että lihana kani ja jänis/rusakko olisi sama asia. Jäniksen,- ja rusakonliha on itseasiassa punaista lihaa, se maistuu riistalle. Eli tosiaankin aivan eri asia, kuin kaninliha.

Onko kaninliha vaikea valmistettava?

Ei ole, mutta se vaatii kyllä aikaa. Kaninliha kypsyy nopeasti, mutta se on ehdottomasti parhaimmillaan pitkään haudutettuna esim. pataruoissa. Kaninlihan voi myös paistaa normaalisti pannulla, tai sen voi pitää kokonaisena, poistaa luut ja täyttää, sen jälkeen kääriä rullaksi. Kanimakkara on myös kuulemma herkullista, samaten maksa ja munuaiset. Olen itse kehitellyt monia erilaisia ohjeita kaninlihalle ja kaikki nämä ovat pataruokia. Haudutus kestää jopa 3-4 tuntia, mutta toisaalta haudutettavaa pataa ei tarvitse muuta kuin vahtia, ettei ala kiehumaan yli ja tarkkailla milloin liha on valmista. Pitkään haudutettu kaninliha on mielestäni herkullista, se irtoaa luusta kuin itsestään ja on todella mehevää. :) Perus ohjeeseen tulee liemeksi mehua, viiniä, olutta tai liha/kanalientä. Makua antamaan juureksia, sipulia ja tuoreita yrttejä. Sinappi toimii myös hyvänä mausteena kaninlihan kanssa.

Maistuuko kani erilaiselta iän, rodun, sukupuolen tms mukaan?

Itse en ole huomannut suurta eroa erilaisten kanien lihoissa. Iäkäs kani vaatii oman kokemukseni mukaan huomattavasti pidemmän haudutusajan, mutta siitä saa silti aivan yhtä maukasta kuin nuorestakin kanista. Seuraan kansainvälistä lihakaniryhmää Facebookissa ja siellä törmäsin kyllä hauskaan tapaukseen; joku oli unohtanut leikata hännän alueelta kaiken sukupuolielinten mukana, ja hajurauhaset oli jäänyt kiinni takajalan tyveen. Ihmetteli, että miksi yksi kohta maistui "jännälle", kunnes ryhmäläiset osasivat kertoa syyn. :D

Miten lihakania ruokitaan, vaikuttaako ruokinta lihan makuun tai laatuun?

Lihakanin ruokinta ei ole mitenkään olennaisesti erilaista, kuin lemmikkikaninkaan ruokinta. Samalla tavalla nekin syövät heinää, tuoreita ja pellettiä. Lihakanin kohdalla toki tulee tarkkailla kasvua, ja ruoan tulee sisältää tarpeeksi valkuaista sekä energiaa, että kani kasvaa. Lihava kani ei myöskään tiinehdy helposti, eli kania ei kannata syöttää lihavaksi.

Ruokinnan vaikutuksesta lihan makuun on ollut spekulointia, mutta toistaiseksi olen lukenut enemmän sellaisesta kokemuksesta, ettei ruokinnalla ole vaikutusta tähän. Toki, jos ruokit kanin pelkällä kalajauholla tms, saattaisi se vaikuttaa, mutta oletuksena on myös se ettei tällainen kani olisi järin terve, eikä välttämättä täten edes lisääntyisi ollenkaan.



Onko kani vaikea nylkeä?

En ole koskaan nylkenyt muita eläimiä, eli en oikein osaa siinä mielessä vertailla mikä olisi vaikeaa ja mikä ei. Ensimmäiset kerrat meni hitaasti, mutta tekniikka on helppo eikä siinä ole paljon mokaamisen mahdollisuuksia. Yleisin tapa nylkeä kani on siis tuppeen nylkeminen. En kirjoita tähän ohjetta nylkemiselle koska blogilla on paljon erilaisia lukijoita, mutta kiinnostuneille selkeä ohje löytyy esim. täältä, ko. teksti on muutenkin mielestäni hyvin avartavasti kirjoitettu. :) edit. Kommenteissa Eve osasikin kertoa, että kani on yksi helpoimmista eläimistä nylkeä. :)

Minkä ikäisenä kanin ovat valmiita teuraaksi?

Kanit ovat valmiita teuraaksi yleensä 3-4kk vanhana, itse suosin 4kk teurasikää, jotkut teurastavat jo 2kk vanhoja. Jos haluaa hyviä turkkeja, voi olla hyvä antaa niiden kasvaa jopa 6kk vanhaksi.

Stressaako laumatoverit kun kavereita katoaa?

Jos laumassa elämään tottunutta kania ei jätä koskaan täysin yksin asumaan, niin en usko. Tiineenä oleva kaniemo on todennäköisemmin vain helpottunut että se saa vanhat poikaset pois, ja saa rauhassa hoitaa uusia. Kani ei ajattele "voi ei mitäköhän sille nyt kävi", niillä on suht. alkukantaiset vaistot ja ne jatkavat elämäänsä vain eteenpäin. Olen kuulut lemmikkikaneista jotka masentuvat kaverin poismenon myötä, mutta se on jo aivan eri asia kuin tiineenä oleva kaniemo joka toimii vaistojensa mukaisesti, tai isossa yhdyskunnassa luonnolliseen tapaan.

Tunteeko kani kipua lopetuksen aikana?

Ei tunne, mikäli lopetus tehdään oikein. Itse käytän tainnutusjousta, joka nimensä mukaisesti tainnuttaa. Kani on siis tällöin tajuton, eikä tunne enää mitään kun veret lasketaan. Itse tainnutus tapahtuu myös niin äkkiä, ettei kani ehdi tuntemaan mitään. En ikinä haluaisi lopettaa eläintä, jos tietäisin että se sattuu.


Miten tuottoisaa kanien kasvatus on? Onko esim. yhdelle ihmiselle mahdollista tuottaa eettisesti koko vuoden lihat omalla takapihalla ja onko se kallista?

En ole tehnyt tarkkoja laskelmia, joten rahallisesta kannattavuudesta en osaa sanoa juurikaan mitään. Itse teen tätä omaksi ilokseni, mutta varmasti jos/kun tulevaisuudessa alan kasvattamaan lihakaneja enemmänkin, tulee taloudellinen puoli myös kysymykseen.

Tarvittavan lihan määrä: Kokin koulutuksen pohjalta osaan sanoa, että perus annoskoko on 150g lihaa, 150g hiilihydraattilisuketta. Todella iso annos olisi jo 200g lihaa, arvioin hieman yläkanttiin eli käytän nyt tätä 200g annoskokoa esimerkkinä.

Jos yksi ihminen syö siis 200g kaninlihaa päivässä, on se vuodessa 73 kiloa. Keskivertoinen lihakani painaa teurasikäisenä (arvioin tämän alakanttiin) 2,5 kiloa. Tästä kun miinustaa kaiken "roskan" (turkki, pää, käpälät, sisäelimet), jää jäljelle noin 50% elopainosta lihaa, jossa on luut mukana. 2,5kg kanista saat siis 1,25kg lihaa. Tämä tekee ylöspäin pyöristettynä 60 ruhoa vuodessa.

Jos kani tekee yhteen poikueeseen 6-7 poikasta (liian iso poikuekoko ei itseasiassa ole hyvä asia, poikaset saattavat kasvaa hitaammin), olisi 60 ruhoa täynnä n. 9 poikueesta. Kaniemolle voi helposti tehdä 3 poikuetta vuodessa ja antaa sille talven lepoaikaa, eli tämä tarkottaisi 3 kaniemoa, joilla 3 poikuetta vuodessa. Lisätään tähän vielä jalostukseen yksi tai kaksi kaniurosta, ei vaadi siis paljoa!

Toki kanit ovat myös eläviä eläimiä, mutkia voi tulla matkaan ja kanit kuolla, sairastua, eivät tule tiineeksi jne. Jos kaikki menisi kuitenkin niin kuin strömsössä, olisi tämä mahdollista.

Vaadittu määrä koppeja: Aloitetaan sillä periaatteella, että 3 emoa olisi samassa isossa aitauksessa, jossa ne tekisivät poikueet yhdessä. Meillä kaksi emoa teki poikueet yhdessä hyvin, mutta uskon sen johtuvan isoista tiloista ja stressittömistä olosuhteista, yhdistettynä hyviin luonteisiin ja siihen, että emät olivat sisaruksia. Tarvitaan siis 1 koppi urokselle ja 1 isompi aitaus/koppi emoille. Urospoikaset tulee erottaa naaraista viimeistään 3kk vanhana, naaraspoikaset voivat jäädä emojen luokse. Siispä 1 isompi tila erotetuille urospoikasille. Teurasikä on jo 4kk vanhana, eivätkä urokset todennäköisesti ala tappelemaan ennen tätä ikää.

Emot vähentävät imettämistä tai lopettavat sen kokonaan jo poikasten ollessa vajaa 2kk vanhoja. Emon voi astuttaa uudestaan poikasten ollessa viikon päälle 3kk. Tällöin 1kk päästä kun emo synnyttää, on sillä ollut viikko aikaa levätä rauhassa 2 muun emon kanssa ennen synnytystä, kun 4kk täyttäneet naaraspoikaset on teurastettu. Jos teet 3 poikuetta vuodessa ja emä astutetaan n. 3kk välein, on tässä 9-10kk "sykli" ja viimeisten jälkeen jää 2 talvikuukautta pahimpien pakkasten ajaksi lepoaikaa.

Eli 1 koppi urokselle, 1 iso tila emoille, ja toinen iso tila urospoikasille. Tämän yksinkertaisemmin en asiaa osaa kirjoittaa, vaikka oikoluin tekstin moneen kertaan. :D

Tämä tapa tuottaa on siis se, johon itse tähtäisin tulevaisuudessa. Jotkut tuottavat tehokkaammin, jotkut haluavat pitää emot omissa kopeissaan, jotkut teurastaa vasta 6kk vanhana, tapoja on monia. Ja aina tietenkin tulisi varautua siihen, että kaikki ei mene niin kuin on suunniteltu.


Oletko koskaan katunut kanin lopetusta, tai ikävöitkö ketään lopetettua kania?

Tämä kysymys ei varsinaisesti liity lihakaneihin, niille kun ei anneta yleensä nimiä tai muuta, joka saisi kiintymään niihin syvästi. On kuitenkin yksi kani, jonka lopetus harmittaa minua edelleen, nimittäin Peten emä Puolukka. Puolukka oli minulle se kaikista rakkain, ja oli pakko tehdä raskas päätös. Vaihdoehtoina oli sen pitäminen huonoissa olosuhteissa oman jaksamattomuuteni vuoksi, tai lopettaa se silloin, kun kani oli vielä terve ja hyvinvoiva. En halunnut myydä Puolukkaa, koska en ikinä olisi antanut itselleni anteeksi jos se olisikin päätynyt huonoon kotiin. Puolukka oli myös luonteeltaan hyvin pienestä stressaava, ja vain yhteen ihmiseen täysin luottava kani. Jos saisin sen kanin nyt takaisin, niin ottaisin heti. Lopetuspäätös siis harmittaa, muttei kaduta. Joka kerta kun näen kanin joka on samanvärinen mitä Puolukka oli, sydämestä kouraisee ikävästi. Pääasia on kuitenkin, että se kani ei itse enää kärsi.

torstai 5. toukokuuta 2016

Uusi ulkoasu!

Sainpas vihdoinkin säädettyä ulkoasun itseäni miellyttäväksi. Halusin karsia bannerista pois kanit, joita minulla ei enää ole, jäljelle jäi vain kaksi. Huumorilla heitettiin että laita siihen väliin papanoita, kun kysyin mitä koristetta voisin laittaa tähän. Mutta mikäs muu sopisi paremmin kanien kanssa, kuin papanat? Jokainen kaninomistaja varmaan tietää, että nämä ovat arkinen asia pupujen kanssa eläessä. :D

Jouduin myös kaventamaan blogia hieman jotta se toimisi haluamallani tavalla, vanhojen postausten kuvat ovat siis nyt sekaisin. Toivottavasti tämä ei ihan hirmuisesti haittaisi lukemista.