tiistai 19. marraskuuta 2013

Valokuvaus, osa 2 - asetusten säätö ja vinkkejä kuvaamiseen

Tässä postauksessa kerron vinkkejä kuvaamiseen, sekä valokuvaamisen perussääntöjä.

Ensi alkuun voisin lähteä avaamaan hieman valokuvauksessa (järjestelmäkameralla) käytettyjä perusasetuksia. Hyviä valokuvausoppaita löytyy netistä pilvin pimein.

Minä kuvaan 100% kuvistani täysmanuaalilla. Eli kameran valintakiekko on tällöin M-asennossa. No pari kertaa olen kokeillut ihan vain mielenkiinnosta, että mitkä asetukset kamera itse tarjoaa, saman tien järkyttynyt ja vaihtanut takaisin manuaaliin. Tämä siksi, että haluan itse vaikuttaa täysin siihen, minkälaisia kuvia otan, minkä laatuisia ja minkä näköisiä. Valkotasapaino on ainoa asetus, jonka edelleen annan kameran säätää joko automaattisesti tai valmisasetuksista (keinovalo, loisteputki, pilvinen etc.).

Tässä kuvasssa on ollut matala iso, nopea suljinaika, suuri aukko. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa?

Kameran asetuksissa on kolme perussäätöä, jotka on hyvä hallita. Näitä ovat aukko, suljinaika sekä iso-arvo.

Suljinaika/valotusaika vaikuttaa siihen, että heilahtaako kuva vaiko eikö. Kameran suljin on se osa, joka kuvaa ottaessa aukeaa ja päästää valon kameran kennolle, johon kuva tallentuu. Jos suljinaika on lyhyt, tallentuu liike ja muut tapahtumat kuvaan hyvin lyhyeltä ajalta, jolloin kuva ei luonnollisestikaan heilahda. Tästä esimerkkinä esimerkiksi kanien estehypyssä käyttämäni valotusajat, jotka pyrin pitämään minimissään 1/200, eli sekunnin kahdessadasosa. Tämä sekunnin kahdessadasosa on siis se aika, jonka suljin on auki ja josta ajasta liike tallentuu kuvaan. Tässäkin on yksi mutka matkassa. Mitä lyhyemmän ajan suljin on auki, sitä vähemmän aikaa valoa pääsee kennolle, ja sitä pimeämpi kuvasta tulee. Mikä neuvoksi? Kamerassa on onneksi muitakin asetuksia joita voit säätää.

Pitkä suljinaika = kuva on heilahtanut.
Lyhyt suljinaika = liike on pysähtynyt.













Aukko onkin hieman vaikeampi selitettävä asia. Aukko on objektiivissa se osa, josta valo pääsee sisään. Ikäänkuin kokoaan muuttava reikä, verrattavissa vaikkapa ihmisen silmän iirikseen, joka sekin muuttaa kokoaan valon määrän mukaan. Jos on pimeää, iiris on kooltaan suuri, siksi että isosta aukosta pääsee enemmän valoa sisään kuin pienestä. Kirkkaassa valossa puolestaan iiris on todella pieni, juuri samasta syystä eli siitä, että pienestä aukosta pääsee vähän valoa sisän, ja ihminen näkee muutakin kuin pelkkää valkoista. Sama pätee objektiivin aukkoon. Jos on pimeää, säädä aukko isoksi ja saat lisää valoa, jos valoisaa niin säädä pienemmäksi ja kuvasta tulee pimeämpi. Numerot näissä menevät aika hassusti, jos aukko on iso niin sitä kuvaava numero pieni, esim. f/1.4. Jos aukko on pieni niin sitä kuvaava numero on iso, esim. f/20.

Aukko vaikuttaa myös kuvan syväterävyyteen. Syväterävyys tarkoittaa aluetta, joka kuvasta on terävä. Loput kuvasta on sumeaa. Jos syväterävyysalue on laaja/iso (aukon olessa pieni, esim. f/20), on koko kuva terävä kauttaaltaan. Jos syväterävyysalue on kapea/pieni (aukon ollessa suuri, esim. f/1.4 tai f/3.5), on vain pieni osa kuvasta terävä. Loput on sumeaa, parhaimmillaan sumea alue muodostaa kauniin "bokeh"in (katso linkki). Tämän muodostumiseen tarvitaan kuitenkin oikeat olosuhteet ja välineet. Taustan on hyvä olla kaukana kohteesta, koska mitä kauemmas tarkasta kohteesta mennään, sitä sumeammaksi se muuttuu. Myös valovoimainen objektiivi auttaa tähän, eli objektiivi jossa aukon saa säädettyä isoksi, esim. omassa objektiivissani (Sigma 30mm) jossa saa aukon suurimmillaan 1.4:ksi.

Suuri aukko (pieni numero) = siisti, pehmeä tausta josta kohde
erottuu hyvin, itse kohteestakin vain pieni alue tarkentunut.
Pieni aukko (suuri numero) = kuva on
terävä laajalta alueelta, ts. syväterävyysalue
on suuri.















Iso-arvo säätelee kennon valoherkkyyttä. Kenno on kamerassa se osa, jolle kuva tallentuu, ikään kuin paperi johon maalataan kuva. Valo pääsee kennolle ensin objektiivin aukosta, sieltä kameran sulkimeen ja sieltä kennolle. Mikäli iso-arvo on suuri, (esim. 1600) tulee kuvaan paljon "kohinaa" eli pieniä raemaisia pisteitä. Tämä huonontaa samalla kuvanlaatua. Toisaalta taas, iso-arvo tekee kennon herkemmäksi valolle mikä tuo kuvaan lisää valoisuutta. Mikäli iso-arvo on pieni (esim. 100), ei kenno ole kovin herkkä valolle, jolloin kuvakaan ei ole kovin valoisa (ellet säädä muita asetuksia tuomaan lisää valoa). Toisaalta, tällöin kuva on hyvälaatuinen ja se ei kohise rumasti.


Matala iso-arvo = kuvassa on kaunis, tasainen
tausta ja se on parempilaatuinen.
Korkea iso-arvo = kuva kohisee ja on huonolaatuisempi.


Näistä yhteenvetona voikin jo päätellä, että parhaat kuvat saa silloin kun on tarpeeksi valoa. Ensin voi säätää valotusajan sellaiseksi, ettei kuva varmasti heilahda. Koska valoa on runsaasti, voi tätä asetusta säätää helposti, ilman että kuva menee pimeäksi. Sen jälkeen iso-arvon voi laskea pieneksi, ja valoa riittää edelleen, kuva pysyy samalla hyvälaatuisena. Sitten voi säätää aukon suureksi mikäli haluaa. Tämä tuo lisää valoa kuvaan, jolloin muita asetuksia (iso ja suljinaika) voi säätää entistä enemmän, jotta kuvasta tulee parempi.

Hämärässä täytyy usein nostaa iso-arvoa, koska kuva ei kuitenkaan näytä hyvältä heilahtaneena, eikä aukkoa saa enää isommaksi kuin miksi se on jo säädetty (esim. itsellä 1.4). Tästä esimerkki ylläolevassa kuvassa, kanilassa oli pilkkopimeää ja häkissä ainoastaan pieni led-valo. Iso-arvo taisi olla 3200 tai 6400, eli todella korkea ja sen huomaa helposti.

Vinkkejä kuvaamiseen:


Minulla ei ole mitään maailmaa mullistavia vinkkejä kuvaamiseen, mutta tässä kolme nyrkkisääntöä:

1. Ota kuva kohteen tasolta. Jos kuvaat esimerkiksi kaniasi, kannattaa kuva ottaa todella matalalta. Vertaa:

Kuva otettu kohteen tasolta.
Kuva otettu aivan liian ylhäältä.












2. Sommittele kuva oikein. Pääsääntönä tässä se, että jätä eläimen katseelle tilaa. Jos eläin katsoo vasemmalle, tulisi vasemmalla olla tyhjää tilaa, jos oikealle niin oikealla, jos ylös niin ylhäällä, jos alas niin alhaalla. Sopiva perussuhde kohdetta ja taustaa on se, että kaksi kolmasosaa kuvasta olisi kohdetta ja loput taustaa. Eli kuvan voi jakaa yhdeksään ruutuun mielessään ja tämän avulla sommitella. Kohteen keskelle sommittelu toimii hyvin harvoin.


Huono sommittelu -
kani on keskellä kuvaa, katseelle
ei ole tilaa.


Sommittelun liioittelu -
 kani liian reunassa, liikaa tylsän
näköistä taustaa kuvassa.
Sopiva sommittelu-
katseelle tilaa, taustaa näkyy
tarpeeksi.



3. Rajaa järkevästi. Itse pyrin aina peruskuvissa siihen, että kohde näkyy kuvassa kokonaan, eikä katkea mistään kohtaa. Mikäli kohde pitää kuitenkin jostakin katkaista (esim. lähikuva), niin tee tämä järkevästi. Kohdetta ei koskaan kannata katkaista nivelten kohdalta, eli ei esim. kaulasta, lantiosta, ranteesta, tai polvesta. Vaan juuri sopivasti siitä välistä.

Huono rajaus - kani on katkaistu kuvaan kaulasta
sekä korvien tyvestä.





Hyvä rajaus - kohde on katkaistu
rinnasta, jolloin se ei näytä häiritsevältä.




















Seuraavassa postauksessa kerron kuvanmuokkauksesta ja/tai käsittelystä, sekä hieman kamerasanastoa.

8 kommenttia:

  1. Ihanaa, kun tää toka osa tulikin näin pian! :) täytyy ehdottomasti messuilla kokeilla kaikkia noita niksejä, jos vihdoin oppisikin kuvailemaan >.<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittelen tässä jo kolmattakin, ajattelin että on helpompi vain kirjoittaa kolmeen osaan niin ei ole kamalan pitkä pätkä tekstiä. :) Kiva, että postaus on hyödyksi!

      Poista
  2. Ihan mahtavaa! Tämmöstä mä oon oottanu! :) Kiitos sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vielä tähän että, minkälaiset asetukset pitäisi olla huoneessa illalla eli ulkona pimeetä ja kuitenkin valo päällä huoneessa..? :O Mä oon yrittäny säätää jotain mutta tulee aina pimeitä kuvia..Oon ihan pihalla tän kameran kanssa! :D

      Poista
    2. Kannattaa ensin säätää aukko isoimmalle, sen jälkeen valotusaika niin että juuri ja juuri ei heilahda. Kania kuvatessa ehkä 160 on hyvä minimi :) Sen jälkeen iso-arvoa säädetään niin että kuvasta tulee sopivasti valottunut, tai voit asettaa sen myös auto-asetukselle. Eli kun tarpeeksi pitkälle "rullaa" iso-arvoa niin siinä lukee "iso auto" (joo suuri auto... :DD) jolloin kamera säätää iso-arvon niin että kuvasta ei tule liian pimeä. :) Googlettamalla löytää tiedon siitä, että mistä kohtaa kamerastasi säädetään mikäkin asetus.

      Poista
  3. Ihanan yksinkertaisesti selitetty. YES ja kiitos.

    VastaaPoista