Valokuvaus, osa 3 - Kuvankäsittely ja kamerasanastoa

Kuvankäsittely

Mitä sen jälkeen, kun kuva on otettu? Voiko sen julkaista? Toki voit, mutta itse suosittelen liki jokaisen kuvan kohdalla pientä jälkikäsittelyä. Muistakaa, että kuvan käsittely ja muokkaaminen on kuitenkin kaksi eri asiaa. Tavallinen käsittely voi sisältää vaikkapa vain hiukan kontrastin säätöä ja kestää alle minuutin, kun muokkaaminen pitää sisällään isompia muutoksia, kuten kohteen pään liittäminen toisesta kuvasta, turkin värin muokkaaminen pinkiksi jne. ja voi olla iso projekti, joka voi kestää jopa useita viikkoja.

Kuvani käsittelen ja muokkaan ilmaisohjelma Gimp:llä. Gimp on helppo käyttää kun sen kerran oppii, kuitenkin todella monipuolinen ja yksityiskohtainen ohjelma. Gimpistä löytyy liki kaikki samat perustoiminnot mitä edistyneemmästä Photoshopistakin.

Kuvan peruskäsittelyn teen seuraavassa järjestyksessä: Rajaus, käyrien säätö, kylläisyys, terävöitys, hienosäätö ja muokkaus. Rajaukseen ja sommitteluun kerroinkin jo vinkkejä aiemmassa postauksessa, joten mikäli kiinnostaa lukea aiheesta lisää, katso edellinen postaus.

1. Rajaus - Tämän kuvan päätinkin rajata hieman erikoisemmin - halusin korostaa kanin katsetta "kaukaisuuteen", sekä ylipäätään tuoda lisää mielenkiintoisuutta kuvaan. Kuvan rajaat Gimpissä valitsemalla vasemmalta ylhäältä rajaustyökalun (katkoviivaneliö) sekä alueen valittuasi ylävalikosta Kuva -> Rajaa valintaan.

Rajaus - alkuperäinen kuva.

Rajaus - rajattu kuva.

2. Käyrät -Sen jälkeen säädän käyrät. Käyrävalikon löydät Gimpissä ylhäältä Värit -> Käyrät. Käyriä voi säätää miten huvittaa, kokeilemalla sen oppii parhaiten. Yläpäästä säätämällä säädät vaaleita kohtia, alapäästä säätämällä tummia kohtia. Kontrastia saat lisää säätämällä kirkkaita kohtia ylöspäin eli kirkkaammiksi, ja tummia kohtia alaspäin eli tummemmiksi. Käyriä säädetään vain klikkaamalla käyrää ja vetämällä sitä vapaasti haluamaansa suuntaan.

Käyriä voi säätää myös jokaisesta väristä erikseen. Kanava-kohdasta aukeaa valikko, josta voit valita eri värejä. Säätämällä käyriä, säädät ko. väriä enemmän tai vähemmän vastavärinsä väriseksi. Sinisen vastaväri on keltainen, Vihreän vastaväri on magenta (pinkki), Punaisen vastaväri on syaani (sinivihreä).

Silmä tottuu pian hahmottamaan, että onko kuva liian sininen, liian keltainen, tai liian punainen. Jos tuntuu, että silmäsi turtuu kuvalle etkä erota kunnolla onko se liikaa jonkin värinen, kannattaa hetki katsella jotakin muuta ja sitten katsoa kuvaa uudestaan.

Käyrien säätöä. Kuva oli liian sininen, joten säädin sitä enemmän keltaiseksi vetämällä sinisen käyrää alaspäin. Harmaasta käyrästä näet myös, miten säädin kuvan kirkkautta ja kontrastia helposti.

3. Kylläisyys - Kolmantena vuorossa on kylläisyys. Tämä kuva vaikutti omasta mielestäni turhan harmaalta ja ankealta. Yritin säätää siihen käyristä lisää kontrastia mutta valkoiset kohdat paloivat vain "puhki" ja tummat kohdat menivät "tukkoon". Päädyin lisäämään värikylläisyyttä jotta saisin kuvasta näyttävämmän. Gimpissä säädät värikylläisyyttä ylävalikosta Värit -> Sävy-värikylläisyys. Täältä voit säätää joko koko kuvan kylläisyyttä, tai vain tiettyjen värien kylläisyyttä valitsemalla haluamasi värin valikosta. Täältä voit myös muuttaa kuvan mustavalkoiseksi, laskemalla kylläisyyden aivan alas. Toista kautta kuvan saa mustavalkoiseksi ylävalikosta Värit -> Poista värit.

Sävy-värikylläisyys - halusin kuvaan reilusti lisää väriä.

4. Terävöitys - Tämä vaihe on aika yksinkertainen, vaikka sisältääkin paljon tekstiä. Koko kuvaa ei kannata terävöittää ellei kyseessä ole kuva, jossa on tarkoitus olla kaikki terävää (ei sumeaa taustaa, esim. maisemakuva). Tämä siksi, että terävöityksen tarkoituksena on tuoda tietty kohde kuvasta esille muita kohteita enemmän. Siispä itse aina valitsen lassotyökalulla kohdan, jonka kuvasta haluan terävöittää. Lassotyökalun löydät Gimpistä vasemmalta valikosta, siellä yläosassa kolmantena on lasson kuva. Voit myös laittaa rastin ruutuun "reunan pehmennys" vasemman valikon alaosasta, ja säätää numeroa isommaksi tai pienemmäksi. Reunan pehmennys auttaa siinä, ettei kohteen valitsemisen ja terävöittämisen jäljiltä jää tönkköä, selkeää reunaa. Kun olet valinnut haluamasi kohdan, mene ylävalikosta kohtaan Suotimet -> Paranna -> Epäterävöitä maski. Tämä kuulostaa hassulta, mutta itseasiassa tuolla toiminnolla terävöität kuvaasi helposti. Normaaliasetukset terävöittämisessä ovat usein melko hyvät, itse tykkään säätää niitä ihan vähän, jotta terävöitetty alue ei menisi niin puuroksi laadultaan (kts. laittamani säädöt seuraavasta kuvasta). Klikkaa ok, ja haluamasi kohta on terävöitetty. Valinnan saat poistettua valitsemalla neliönmallisen rajaustyökalun ja klikkaamalla sillä vain jotakin kohtaa kuvasta.

Toinen tapa terävöittää kuvaa (ehkä hiukan parempikin), on valita terävöitystyökalu. Sen löydät Gimpissä vasemman valikon alaosasta, vesipisaran kuva. Klikatessasi vesipisaran kuvaa, aukeaa sen alapuolelle liuta eri vaihtoehtoja. Ne, joita sinun tulee säätää on koko, "sekoituksen tyyppi" (valitse kohta terävöitä), sekä määrä. Koko muuttaa terävöitystyökalun kokoa, sekoituksen tyyppi-kohdasta valitset, että haluatko sumentaa vai terävöittää, määrästä valitset että kuinka paljon työkalu terävöittää yhdellä klikkauksella. Terävöittää voit klikkaamalla joko useaan kertaan peräkkäin haluamaasi terävöitettävää kohtaa, tai liu-uttamalla kursoria hiiren nappi pohjassa terävöitettävällä alueella.

Terävöitys - kuvasta on lassolla valittu terävöitettävä kohta ja asetukset säädetty sopiviksi.

5. Hienosäätö ja lisämuokkaus - Kuva on nyt peruskäsitelty. Etkö ole vieläkään tyytyväinen? En ole aina minäkään, ja tällöin muokkaan kuvaa vielä hiukan lisää. Yksi kätevä keino on valita pääkohde erikseen omalle tasolleen, ja muokata sitä erikseen taustasta, tai muokata täten taustaa erikseen pääkohteesta.

Valitse kohde lassotyökalulla (älä unohda säätää reunan pehmeyttä sopivaksi, muuten jää rumat rajat). Kun olet valinnut kohteen, kopioi se. Joko painamalla yhtäaikaa pohjaan näppäimistöstä Ctrl ja C-näppäimet, tai valitsemalla ylävalikosta Muokkaa -> Kopioi. Sen jälkeen avaat oikealta valikosta pientä valkoista paperiarkkia klikkaamalla uuden tason. Yläpuolelle aukeaa kaksi pientä kuvaketta - toisessa on kuvasi ja toisessa juuri tekemäsi uusi taso. Klikkaa tason kuvaketta, ja liitä kopioimasi alue siihen. Tämän teet joko painamalla Ctrl ja V - näppäimet yhtäaikaa pohjaan, tai ylävalikosta Muokkaa -> Liitä. Aukeaa uusi "liitetty taso". Nyt vain valitset neliskanttisen valintatyökalun vasemmalta ja klikkaat kuvaa mistä tahansa. Vaihtoehtoisesti voit poistaa valinnan ylävalikosta Valitse -> Ei mitään. Nyt valitsemasi alue on liitetty uudelle tasolle ja voit muokata sitä ilman, että tausta muuttuu samalla. Varmistathan vielä, että uusi taso sijaitsee kuvan yläpuolella listassa. Mikäli näin ei ole, vedät sen helposti hiirelläsi kuvan yläpuolelle listassa.

Sen jälkeen voit alkaa säätämään erikseen molempien tasojen asetuksia.

Valittu ja kopioitu alue juuri liitettynä uudelle tasolle.

Uusi taso erikseen katseltuna - taustan piilotat klikkaamalla silmän kuvaketta sen vierestä.

Minä innostuin muokkaamaan kuvaa oikein reilusti - lopuksi kyllästyin Bapsun olemukseen kuvassa, kuvan tunnelmattomuuteen sekä värien tylsyyteen - muutin kuvan mustavalkoiseksi ja liitin Bapsulle kameraan katsovan pään toisesta samalla kivellä otetusta kuvasta. Tämä oli niin monimutkainen prosessi, että sitä en ala enempää selittämään kuitenkaan. Tässä lopputulos:

6. Kuvan tallennus -

Kuvan tallennat ylävalikosta Tiedosto -> Vie nimellä. Sinne kirjoitat kuvan tallennusnimen ja perään haluamasi tiedostomuoto - usein toimivin on joko .jpg taikka .png. Ja muista toki valita oikea tallennuskansio :)

Kamerasanastoa:

Polttoväli: Polttoväli kertoo kuinka pitkälle objektiivi zoomaa. Esim. 70-300mm zoomaa melko pitkälle ja laajalta alueelta, kun taas 30mm ei zoomaa ollenkaan ja kuvat pitää ottaa melko läheltä. Laajakulmaisia (tai fisheye) objektiiveja ovat usein lyhyen polttovälin objektiivit, esim. Samyang 14mm 2.8.

Kitti/kittiputki: Tällä tarkoitetaan kameran mukana samassa paketissa tullutta objektiivia. Usein tämä on Canon 18-55mm 3.5-5.6. Kittiputki voi kuitenkin olla mikä tahansa muukin kameran mukana valmispaketissa tullut objektiivi.

Superzoomi: Pitkälle ja laajan alueen zoomaava objektiivi.

Suttuzoomi: Usein tällä tarkoitetaan zoom-objektiiveja jotka eivät tee laadukasta jälkeä. Tällaisia ovat useimmiten objektiivit, joiden suurin mahdollinen aukko muuttuu sen mukaan, miten pitkälle sillä zoomaat. Esimerkiksi (f/-luku kuvastaa tätä) 70-300mm f/4-5.6 on suttuputki. 70-200mm 2.8 ei ole suttuputki. 55-250mm f/4-5.6 on suttuputki, ja taasen 24-105mm f/4 ei ole.

Kenno: Se osa kamerasta, jolle kuva muodostuu.

Suljin: Se osa kamerasta, joka aukeaa ja päästää valon kennolle kuvaa otettaessa.

Pop-up: Kameran oma "kiinteä" salama, joka ponnahtaa ylös kamerasta. Tekee usein todella rumaa jälkeä.

Bridge: Kamera, joka on pokkarikameran ja järjestelmäkameran välimuoto. Mahdollisuus käyttää manuaaliasetuksia mutta ei mahdollisuutta vaihtaa objektiivia.

Tässä nyt ne jotka ensimmäisenä tuli mieleen ja joita usein käytetään.


Tämä oli kolmas ja viimeinen osa valokuvaus-postauksestani, toivottavasti tästä oli apua! Vastaan mielelläni kysymyksiin jotka askarruttavat, mikäli vain ehdin. Muistakaa kuitenkin. että Google on hyvä kaveri näissä asioissa, joten ihan kaikista yksinkertaisimpia juttuja kannattaa ennemminkin Googlata.